Kuivakäymälästä syntyvä neste voi olla puhdasta virtsaa tai kiinteän jätteen läpi suotautunutta suotonestettä. Puhdasta virtsaa kertyy kuivakäymälästä huomattavasti enemmän kuin suotonestettä. Sekä virtsa että suotoneste sisältävät hyvin runsaasti ravinteita ja vaihtelevassa määrin ulosteperäistä kuormitusta. Siksi nesteitä ei tulisi johtaa käymälästä suoraan maahan, jossa ne kuormittavat maaperää ja voivat kulkeutua läheisiin vesistöihin, pohjaveteen tai kaivoihin.

Käymälöistä syntyvät nesteet kannattaa mahdollisuuksien mukaan hyödyntää ja palauttaa niiden arvokkaat ravinteet takaisin luonnon kiertoon.

Eroteltu virtsa on turvallinen lannoite

Terveen ihmisen virtsa on suhteellisen puhdasta eikä se sisällä suuria määriä taudinaiheuttajamikrobeja. Kerätty virtsa voidaan usein hyödyntää omassa puutarhassa.

Kotipuutarhassa virtsa voidaan levittää lannoitteeksi kastelukannulla joko sellaisenaan tai laimennettuna. Laimennus poistaa liikalannoituksen riskin, mutta lisää työtä, typen haihtumista sekä lannoitusmäärän tarvetta. Käytetty laimennussuhde on 1 osa vettä ja 1–3 osaa virtsaa. Jos virtsaa menee runsaasti kasvien lehdistöille, se kannattaa huuhtoa pois puhtaalla vedellä. Suositeltava levitysetäisyys on noin 10 cm kasvin tyvestä.

Vakituisessa asumisessa eroteltu virtsa kerätään yleensä useamman kuution umpisäiliöön. Asukkaiden määrä vaikuttaa säiliön koon riittävyyteen. Loma-asunnoissa voidaan käyttää myös pienempiä keruusäiliöitä.

Ihminen tuottaa virtsaa noin 1–1,5 litraa vuorokaudessa. Virtsa on hyvin ravinnepitoista ja normaalin vesikäymälän jätevesien suurin ravinnepitoisuus tuleekin juuri virtsasta. Virtsa on lähinnä typpilannoite. Virtsa levitetään mieluiten aamulla tai illalla. Virtsan käyttö lopetetaan hyötykasveilla kuukautta ennen sadonkorjuuta. Levitys kasvillisuudelle pitää tehdä sulan maan aikaan ja hyvissä ajoin ennen syksyä, jotta ei häiritä monivuotisten kasvien valmistautumista talvehtimiseen.  Perheen oman käymälän virtsaa voi käyttää heti; yleisökäymälöiden virtsalle suositellaan vähintään kolmen kuukauden seisotusta.

Laskelmia virtsan tarvittavasta levityspinta-alasta

Seuraavan laskelman tiedot ovat peräisin Työtehoseuran monisteesta 1/2000, Ihmisen ulosteet lannoitteena, Anja Weckman:

Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa keskimääräinen kerätyn virtsa-vesi –seoksen määrä on 1,3 litraa/henkilö/vuorokausi, eli noin 480 litraa vuodessa. Määrä sisältää noin 1,6 kg typpeä. Viisihenkisellä perheellä virtsaa kertyy tämän mukaan noin 2400 litraa ja se sisältää typpeä n. 8 kg.

Virtsa soveltuu hyvin nurmikon lannoittamiseen. Jos leikkuujäte jätetään nurmikolle, se ei tarvitse kovin paljoa lannoitetta, vaan noin 1 kg aarille riittää. Jos leikkuujäte kerätään pois lannoitetypen määrä on enintään 2 kg/aari. Kasvimaalle virtsaa voi levittää hieman nurmikkoa reilummin.

Virtsan typestä haihtuu levitettäessä todennäköisesti vähintään 10 %, joten viisihenkisessä perheessä sen levityspinta-alaksi tarvittaisiin n. 720 m² nurmea.

Suotoneste turvallisesti hyötykäyttöön

Kompostikäymälän ja Kuivikekäymälän säiliön pohjalta eroteltava suotoneste kerätään suotonestekanisteriin erikseen tapahtuvaa hallittua hyötykäyttöä tai hävittämistä varten. Suotonestettä syntyy huomattavasti vähemmän kuin virtsaa, koska sitä imeytyy kiinteään jätteeseen ja kompostoivissa käymälöissä sitä haihtuu vesihöyrynä kompostoitumisen seurauksena. Suotoneste on ulosteperäistä ja sisältää runsaasti ravinteita.

Suotonesteen käsittelyssä on huomioitava hygieniaseikat. Suotonestettä käsiteltäessä on käytettävä suojakäsineitä ja kädet on pestävä käsittelyn jälkeen. 

Suotonesteen käyttö lannoitteena

Suotoneste saattaa sisältää ulosteperäisiä mikrobeja, siksi lannoitekäytössä suositellaan vuoden seisotusta. Lannoitekäytössä suotonesteelle sopiva laimennussuhde veteen on noin 1 osa suotonestettä ja 3–5 osaa vettä. Säännöllisessä lannoitekastelussa neste kannattaa laimentaa reilummin.

Ravinnepitoinen suotoneste soveltuu ravinnesuhteiltaan erinomaisesti kasvien lannoitteeksi. Sitä voidaan käyttää pihan ja puutarhan koristekasveille, kukille, puille, pensaille ja nurmelle. Kasvimaan sellaisenaan syötäville kasveille suotonestettä ei suositella.

Suotonesteen käyttö kompostiherätteenä

Ravinnepitoinen suotoneste voidaan hyödyntää kompostin heräteliuoksena. Suotonesteen typpi tehostaa erityisesti ravinneköyhän ja hiilipitoisen puutarhakompostin toimintaa. Suotoneste kannattaa käyttää uudessa vastaperustetussa kompostissa. Jo suhteellisen kypsään kompostiin suotonestettä ei kannata lisätä.

Suotonestettä voi myös kierrättää vähitellen takaisin käymälän kompostiin.

 

Valitse oikea Biolan-kuivakäymälä Käymälän ilmastointi ja tuuletuksen tarve Käymälän nesteiden poisto ja keräys Käymälän nesteiden käyttö ja jatkokäsittely

Käymälän huolto ja tyhjennys Käymäläjätteen kompostointi Kuivikkeen käyttö käymälässä Käymälän huonetilan viihtyisyys