Oikopolut

Selaa tuotteita

Lue puurhanhoidon artikkeleita

Lue ekoasumisen artikkeleita


Etsi lähin Biolan-jälleenmyyjäsi

Jälleenmyyjähaku


Biolan Oy – pääkonttori

Käyntiosoite: Lauttakyläntie 570, 27510 Eura
Postiosoite: PL 2, 27501 Kauttua, avoinna arkisin: 8–16

Jälleenmyyjille

Tilauspalvelu: (02) 5491 666, arkisin klo 8–16,myynti@biolan.fi

Kuluttajille: 

Tuoteneuvonta puhelimitse: 0600 16999, arkisin klo 9–12 (50 senttiä minuutti + paikallisverkko tai matkapuhelumaksu)

Vinkit puutarhakompostointiin

Vinkit puutarhakompostointiin

Kasvijätteet on helppo kompostoida mullaksi omalla tontilla. Siististi se onnistuu Puutarhakompostorissa tai Maisemakompostori Kivessä. Kompostimullassa kasvien ottamat ravinteet palaavat takaisin puutarhaan ja kiertävät uudelleen kasvien käyttöön. Kompostista saadaan puutarhaan arvokasta humusta.

Vinkit puutarhakompostointiin

Kasvijätteet on helppo kompostoida mullaksi omalla tontilla. Siististi se onnistuu Puutarhakompostorissa tai Maisemakompostori Kivessä. Kompostimullassa kasvien ottamat ravinteet palaavat takaisin puutarhaan ja kiertävät uudelleen kasvien käyttöön. Kompostista saadaan puutarhaan arvokasta humusta.

Puutarhajätteen kompostoinnin ABC

1.    Kokoa kompostin pohjalle pieniä oksia tai haketta.
2.    Lisää kerroksittain vihreitä kasvinosia, lehtiä ja haketta.
3.    Nopeuta kompostoitumista ripottelemalla puutarhajätteen joukkoon kanankakkarakeita tai kompostiherätettä.
4.    Kastele komposti.
5.    Käännä komposti ensi kesänä.
6.    Komposti on valmista käytettäväksi 12 vuoden kuluttua.

 

Kuivat lehdet, naatit, ruohosilppu ja muu puutarhajäte voidaan kompostoida omalla tontilla mullaksi. 

Aloita puutarhakompostin rakentaminen laittamalla pohjalle haketta, silputtuja oksia, kuoriketta tai pieniä risuja turvaamaan kompostin ilmansaanti. Kasaa komposti kerroksittain: vuorotellen typpipitoisia vihreitä kasvinosia, haravointijätettä ja ilmavuutta lisäävää oksasilppua. Typpeä puutarhakompostiin saadaan naateista, rikakasveista tai ruohonleikkuujätteestä. 

Pieneliöt, kuten sädesienet ja bakteerit, tuottavat elintoiminnoillaan kompostiin lämpöä. Kompostin lämpötilan noustessa kompostoituvat jätteet hajoavat nopeammin. Kompostointi onnistuu vaikka lautakehikossa tai kasalla, mutta pieneliöiden tuottama lämpö saadaan säilymään kompostissa paremmin, jos kompostoidaan kompostorissa. Mitä paksumpi eriste kompostorissa on, sitä tasaisemmin kompostimassa lämpenee eikä ulkoilman lämpötila vaikuta kompostin lämpötilaan.

Kuivien lehtien ja kuolleiden kukkavarsien lahoamista voi nopeuttaa lisäämällä pieneliöiden ravinnoksi joko Kompostiherätettä tai kanankakkarakeita. Etenkin kuivat lehdet, oljet ja muu lehtivihreätön materiaali vaativat kompostoituakseen lisäravinteita.


Muista kastella puutarhakompostia


Kastelemalla varmistetaan, että kompostista tulee sopivan kostea. Kuiva jäte ei lahoa, kun taas liika märkyys estää ilmankierron kompostissa, jolloin jäte alkaa mädäntyä. Oikea kosteus voidaan todeta, kun 10–20 cm syvyydestä otetaan kourallinen kompostia ja puristetaan sitä nyrkissä. Kompostimassasta tulisi irrota muutama tippa vettä.

Syksyllä koottu puutarhakomposti käännetään seuraavana keväänä. Näin varmistutaan, että komposti kypsyy tasaisesti. Puutarhajätteen muhiminen mullaksi vie 1–2 vuotta. Kompostointia helpottaa, jos käytössä on kaksi kompostoria; toista täytetään ja toinen saa muhia rauhassa.

 

Tautiset kasvinosat laitetaan lämpökompostoriin

Kasvinosat, joissa on havaittavissa kasvitauteja tai tuholaisia, laitetaan vain toimivaan kompostoriin. Kasvinosat silputaan ja peitetään kompostimassaan, jotta hajoaminen lähtee nopeasti käyntiin. Näin varmistutaan, että taudinaiheuttajat ja tuholaiset tuhoutuvat eivätkä leviä syntyvän kompostimullan kautta uudelleen puutarhaan. Turvallisinta on laittaa tautien ja tuholaisten vaivaamat kasvinosat lämpökompostoriin. 

 

   Toimivaan kompostoriin saa laittaa         Älä laita kompostiin
     
  • muumiotautisia omenoita
  • herukan ja karviaisen toukkia ja kirvaisia versoja ja lehtiä
  • ruostetautisia herukan ja pihlajan lehtiä
  • lehtilaikkutautisia ja harmaahomeisia kasveja
  • rupisia perunan mukuloita
  • nukkaäkämäpunkin vioittamia lehtiä
  • äkämäpunkkisia herukan oksia
  • punkkisia mansikkapensaita ja rönsyjä
  • härmäisiä lehtiä ja versoja
  • ruttoisia ja viroottisia perunan mukuloita 
 
  • möhöjuurisia juuria tai multaa 
  • kaali-, sipuli-, tai porkkanakärpäsen vioittamia juurakoita ja sipuleita
  • peruna-ankeroisen saastuttamia mukuloita tai multaa
  • pahkamätäisiä sipuleita
  • rengasmätäisiä perunoita
  • juureskellarin jätteitä keväällä
  • juolavehnän tai muiden monivuotisten rikkakasvien juuria ja siemeniä

 

 


Lue lisää aiheista