Vinkit puutarhakompostointiin
Puutarhakompostorilla puutarhajäte kompostoidaan mullaksi omalla tontilla.
Vinkit puutarhakompostointiin
Puutarhakompostorilla puutarhajäte kompostoidaan mullaksi omalla tontilla.
Syksyn lehdet, naatit, ruohosilppu ja muu puutarhajäte voidaan kompostoida omalla tontilla mullaksi.
Aloita puutarhakompostin rakentaminen laittamalla pohjalle haketta, silputtuja oksia, kuoriketta tai pieniä risuja turvaamaan kompostin ilmansaanti. Kasaa komposti kerroksittain: vuorotellen typpipitoisia vihreitä kasvinosia, haravointijätettä ja ilmavuutta lisäävää oksasilppua. Syksyllä typpeä puutarhakompostiin saadaan naateista tai ruohonleikkuujätteestä.
Pieneliöt, kuten sädesienet ja bakteerit, tuottavat elintoiminnoillaan kompostiin lämpöä. Kompostin lämpötilan noustessa kompostoituvat jätteet hajoavat nopeammin. Kompostointi onnistuu vaikka lautakehikossa tai kasalla, mutta pieneliöiden tuottama lämpö saadaan säilymään kompostissa paremmin, jos kompostoidaan kompostorissa. Mitä paksumpi eriste kompostorissa on, sitä tasaisemmin kompostimassa lämpenee eikä ulkoilman lämpötila vaikuta kompostin lämpötilaan.
Syksyn haravointijätteiden lahoamista voi nopeuttaa lisäämällä pieneliöiden ravinnoksi joko Kompostiherätettä tai kanankakkarakeita. Etenkin kuivat lehdet, oljet ja muu lehtivihreätön materiaali vaativat kompostoituakseen lisäravinteita.
Muista kastella puutarhakompostia
Kastelemalla varmistetaan, että kompostista tulee sopivan kostea. Kuiva jäte ei lahoa, kun taas liika märkyys estää ilmankierron kompostissa, jolloin jäte alkaa mädäntyä. Oikea kosteus voidaan todeta, kun 10–20 cm syvyydestä otetaan kourallinen kompostia ja puristetaan sitä nyrkissä. Kompostimassasta tulisi irrota muutama tippa vettä.
Nyt syksyllä koottu puutarhakomposti käännetään ensi keväänä. Näin varmistutaan, että komposti kypsyy tasaisesti. Puutarhajätteen muhiminen mullaksi vie 1–2 vuotta. Kompostointia helpottaa, jos käytössä on kaksi kompostoria; toista täytetään ja toinen saa muhia rauhassa.
Tautiset kasvinosat laitetaan lämpökompostoriin
Kasvinosat, joissa on havaittavissa kasvitauteja tai tuholaisia, on turvallisinta kompostoida puutarhakompostorin sijaan lämpökompostorissa. Näin varmistutaan, että taudinaiheuttajat ja tuholaiset tuhoutuvat eivätkä leviä syntyvän kompostimullan kautta uudelleen puutarhaan.
| Toimivaan kompostoriin saa laittaa | Älä laita kompostiin | |
|
|
On tärkeää, että kasvitautien ja tuhoeläinten vaivaamat kasvinosat laitetaan lämpökompostoriin. Kasvinosat silputaan ja peitetään kompostimassaan, jotta hajoaminen lähtee nopeasti käyntiin.
Puutarhajätteen kompostoinnin ABC
1. Kokoa kompostin pohjalle pieniä oksia tai haketta.
2. Lisää kerroksittain vihreitä kasvinosia, lehtiä ja haketta.
3. Nopeuta kompostoitumista ripottelemalla puutarhajätteen joukkoon kanankakkarakeita tai kompostiherätettä.
4. Kastele komposti.
5. Käännä komposti ensi kesänä.
6. Komposti on valmista käytettäväksi 1−2 vuoden kuluttua.