Maailman ensimmäinen sammaleenkeruukone on suomalainen keksintö

Biolan Groupiin huhtikuussa liittynyt EcoMoss Oy aloittaa Suomessa kaupallisen sammaleenkeruun. Systemaattinen keruu ei ole aikaisemmin ollut mahdollista kustannustehokkaan koneen ja keruuketjun puuttuessa. Patentoitu, ympäristöä säästävän koneen toiminta perustuu erikoislaitteisiin ja menetelmään, jossa sammal irrotetaan suon pinnasta. Suonomistajalle rahkasammaleesta tulee yhdeltä korjuukerralta hehtaarin alalta jopa tuhannen euron tuotto. Sammaleesta valmistettavalla kasvualustalla on kysyntää sekä suomalaisissa että kansainvälisissä kasvihuoneissa. 

Kaupallinen sammaleenkeruu on aikaisemmin ollut lähes mahdotonta. Nyt suomalainen, Biolan Groupiin kuuluva EcoMoss Oy on saanut tuotekehityksensä valmiiksi ja maailman ensimmäinen sammaleenkeruukone on käytössä. Yhtiön kehittämässä menetelmässä rahkasammal irrotetaan suon pinnasta erikoisvalmisteisella kauhakuormaimella. Kone on rakennettu metsänkorjuukoneen päälle ja sen patentoiduilla laitteistolla sammaleesta puristetaan vettä pois jo korjuualueella. Näin vesi palautuu takaisin suon alkuperäiseen biotooppiin. Pintaa ei kaavita paljaaksi, joten suohon jää itiöitä kasvattamaan uutta sammalta kerätyn tilalle.

– Suomessa on noin 9 miljoonaa hehtaaria suota. Lähes puolet suopinta-alasta on metsätalouden käytössä, maataloudella noin kolme prosenttia ja turvetuotannossa yhden prosentin ala. Rahkasammaleesta tulee nyt uusi suosta saatava raaka-aine, joka oikein kerättynä *säilyttää suon biotoopin. Keruukohta palautuu ennalleen alle kymmenessä vuodessa ja täydellinen uusiutuminen on tapahtunut noin 20 vuoden kuluttua, kertoo Biolan Groupin toimitusjohtaja ja EcoMoss Oy:n hallituksen puheenjohtaja Teppo Rantanen.

Sammalhehtaari tuottaa tuhat euroa

Rahkasammaleesta pystyy saamaan hyvän tuoton. Yhdeltä hehtaarilta saadaan sammalsatoa noin 2000 kuutiota. Tuottoa tulee parhaimmillaan jopa tuhannen euron luokkaa hehtaarilta. Sammaleenkeruu kannattaa jo kymmenen hehtaarin alueelta. Sammaleen nostoaika on toukokuun alusta vuoden loppuun ja kustannus vastaa metsänkorjuun kustannustasoa.

– Tällä hetkellä monen maanomistajan suo on täysin tuottamattomassa tilassa. Kun saamme tehokkaan sammaleenkeruun vauhtiin, tulee monelle tilalliselle ylimääräistä tuottoa. Nyt ensimmäisenä vuonna tavoitteemme on nostaa sammalta 50 000 kuutiota, Rantanen toteaa.

Sammaleesta tehty kasvualusta on vientituote

Sammalkasvualusta korvaa sekä kivivillaa että turvetta. Maailmalla eniten käytetty kasvualustojen raaka-aine on kasvuturve. Sammaleen tuotanto eroaa kasvuturpeen tuotannosta merkittävästi. Perinteisessä turvetuotannossa suon alkuperäinen luonto menettää muotonsa ja ekologiansa peruuttamattomasti. Lisäksi ojitus muuttaa suoalueen veden kiertokulkua. Sammaltuotannossa soita ei ojiteta eikä kuivata.

Toinen kasvualustojen paljon käytetty raaka-aine on kivivilla. Nykyisten EU-säädösten mukaisesti elävällä juurimassalla täyttynyttä kivivillaa ei saa viedä kaatopaikalle eikä ajaa penkkaan. Vuoden käytön jälkeen kivivillasta tulee ongelmajätettä, joka ei pala eikä maadu. Sammal sen sijaan voidaan kompostoida.

– Kaupallisesti tarkasteltuna me näemme sammaleessa merkittävän vientipotentiaalin. Kasvualustat ovat selkeästi suuri mahdollisuus, mutta sammaleesta pystytään tekemään paljon muutakin. Sammal on antiseptinen, eli se ei homehdu ja lisäksi sillä on korkea eristyskyky. Rakennusteollisuuden puolella eristeisiin ja eristelevyihin voidaan hyvin ottaa sammal mukaan. Sammaleen ilmavuus ja kyky sitoa vettä tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös kotipuutarhatuotteiden tuotekehitykseen, Teppo Rantanen kertoo.

Biolan Group on ollut mukana elävään sammalmateriaaliin perustuvien kasvualustojen tuotekehityksessä jo vuodesta 2000. Rahkasammaleesta valmistetut tuotteet ovat toimineet vaativissa ammattiviljelykokeissa jopa paremmin kuin kilpailevat tuotteet. Sammaltuotteiden kaupallistaminen on nyt mahdollista, kun kustannustehokas korjuuketju saadaan rakennettua.

Lisätietoja:
Teppo Rantanen
Biolan Group, toimitusjohtaja
EcoMoss Oy, hallituksen puheenjohtaja
puh. 040 5010 589
teppo.rantanen@biolan.fi

Heikki Rantanen
EcoMoss Oy, toimitusjohtaja
puh. 040 419 5221
heikki.rantanen@ecomoss.fi

Julkaistu 10.6.2016

* Muokattu 11.11.2020: Korjattu suon ekosysteemi suon biotoopiksi.

Tiedostot