Biolan selvitti kyselyllä kotikompostoijien haasteet ja tyytyväisyyden. Suurin kompastuskivi on talvikompostointi – riippumatta siitä, kuinka kauan on kompostoitu. Sen sijaan kompostoinnin motiivit vaihtelevat aloitusajankohdan mukaan. Valtaosa kompostoijista on tyytyväinen valintaansa eikä kaipaa erilliskeräystä. Marraskuussa 2025 toteutettuun kyselyyn vastasi 3 244 henkilöä.
Jätelain muuttumisen myötä kotikompostointi on lisääntynyt huimasti ja Suomessa on tuhansia uusia kompostoijia. Viimeisen kahden vuoden aikana kompostoinnin aloittaneista useampi kuin joka kolmas kertoo kompostoinnin aloittamisen syyksi lain ja velvoitteiden muuttumisen. Sen sijaan useamman vuoden kompostoineiden motivaattori on yleensä ollut oma multa. Heistä useampi kuin joka toinen kertoo haluavansa kompostoida, että voi hyödyntää kompostimultaa puutarhassa. Myös uusista kompostoijista liki joka kolmas nimeää oman kompostimullan syyksi aloittaa kompostointi.
− Tulokset yllättivät! Oletin, että uusille kompostoijille rahallinen säästö olisi tärkein valintaperuste kompostoinnin ja biojätteen erilliskeräyksen välillä. Kysely kuitenkin paljastaa, että oma multa motivoi enemmän kuin raha. Ja sillä perusteella kompostointi onnistuu todennäköisesti paremmin, Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula iloitsee.
Kompostoijista suurin osa, kahdeksan kymmenestä, on tyytyväinen kompostointiin. Joka viidennellä ei ole ollut lainkaan ongelmia, mutta yleisin haaste liittyy talvitoimivuuteen: seitsemän kymmenestä kokee lämpötilan ylläpidon vaikeaksi. Kompostorin hoito, kuten sekoitus ja tyhjennys, tuottaa päänvaivaa joka viidennelle. Hajuhaitat ja haittaeläimet eivät kyselyn mukaan juuri vaivaa. Niistä omakotiasujista, jotka vielä eivät kompostoi, joka neljäs aloittaisi, jos saisi varmuuden kompostoinnin onnistumisesta myös talvella.
Biolanin asiantuntijan vinkit onnistuneeseen talvikompostointiin
Onnistuneen talvikompostoinnin perusta on hyvin eristetty ja tiivis lämpökompostori, jossa pieneliöiden tuottama lämpö säilyy myös pakkasella. Jotta pieneliöt säilyvät aktiivisina, ne tarvitsevat säännöllisesti ravintoa. Siksi biojätettä kannattaa viedä kompostoriin noin 3–4 kertaa viikossa.
Aina, kun kompostoriin viedään biojätettä, lisätään myös kuiviketta. Sopiva määrä on vähintään kolmasosa viedyn jätteen määrästä. Talvella kuivike kannattaa ripotella jätteen päälle, jolloin se toimii eristeenä ja takaa, että kompostoriin muodostuu ilmavia ja nestettä imeviä kerroksia. Energiaa sisältävä tehokuivike auttaa myös lämmön ylläpidossa.
– Talvella moni säikähtää, jos kompostorin lämpömittari painuu nollaan. Todellisuudessa jäätyminen ei haittaa: se ei vahingoita kompostoria tai huononna syntyvän mullan laatua. Tärkeintä on, että kompostorissa on sen verran tilaa, että sitä voi käyttää. Vasta, jos tila uhkaa loppua, kannattaa ryhtyä herättelytoimiin, Biolanin Riikka Kerttula opastaa.
– Kompostorin herättely onnistuu lisälämmön avulla. Jokaisen kotoa löytyy pulloja tai kanistereita, jotka voi täyttää kuumalla vedellä. Kun ne hautaa pintajätteeseen, kompostoriin saadaan lämpöä, joka aktivoi pieneliöt. Uusi kuuma vesi vaihdetaan muutaman päivän ajan. Tähän tarkoitukseen on myös sähköllä toimivia kompostorin lämmittimiä, joiden avulla sulatus on helppoa, Kerttula jatkaa.
Kompostoria pitää tyhjentää myös talvella, jotta se ei täyty ja jäädy. Pohjalla oleva vanhin kompostimassa on jo läpikäynyt kuumavaiheen ja jäähtynyt. Kun tätä jäähtynyttä massaa poistetaan, kompostorin toiminta yleensä piristyy. Kerralla tyhjennetään vain muutama ämpärillinen.
Talvikompostointi haltuun – 7 tärkeää pikavinkkiä
Biolanin Kompostointikysely toteutettiin marraskuussa 2025 ja siihen saatiin yhteensä 3 244 vastausta.
Lisätietoja:
Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula, 040 5795 626, riikka.kerttula@biolan.fi