Omenapuita voidaan leikata niin kauan, kun niiden silmut ovat lepotilassa. Keväällä, kun silmut alkavat pullistua, on jo liian myöhäistä.

Omenapuun leikkauksilla pyritään pitämään puiden latvus ilmavana ja kasvattamaan puuhun hyviä vahvoja oksia. Näin saadaan pidennettyä puiden ikää ja parannettua hedelmien laatua.

• Leikkaus aloitetaan kuivista, repeilleistä ja toisiaan hankaavista oksista.
• Seuraavaksi poistetaan latvuksen sisäänpäin kasvavia oksia.
• Myös pystykasvuiset oksat, jotka kasvavat jyrkässä oksakulmassa runkoon nähden, poistetaan repeilemisen estämiseksi.

Oksia poistettaessa ei saa jättää minkäänlaisia oksatappeja. Oikein leikatun oksan tyven kaulusosa, eli se pieni pullistuma rungosta, muodostaa nopeasti uutta solukkoa eli kallusta. Kallus kasvattaa leikkaushaavan kiinni.

Oikein leikattu oksa. Tämän leikkaushaavan reunat tasoitetaan vielä puukolla, jotta kallussolukkoa lähtee muodostumaan nopeammin haavan päälle.

Kallussolukko on kuronut haavan umpeen.

Pienten oksien leikkaushaavat paranevat nopeasti. Sen sijaan suurten oksien leikkaushaavat ovat pitkään helppoja kulkuväyliä lahottajasienille. Niinpä leikkaukset on viisasta tehdä hyvissä ajoin, kun oksat ovat vielä pieniä.

Pitkään hoitamattomana olleiden omenapuiden leikkaukset on syytä jakaa useammalle vuodelle. Voimakas leikkaus kiihdyttää versojen muodostumista ja ollaan leikkauskierteessä. Pitkään hoitamattomana olleista vanhoista omenapuista on järkevää poistaa ehkä vain kuolleet ja vioittuneet oksat.

Leikattu omenapuu. Leikatut oksat kannattaa pitää puun alla leikkauksen loppuun asti, jotta havainnollisesti näkee kuinka paljon on tullut sahattua.

Päärynäpuut leikataan kuten omenapuutkin.

Kirsikoiden ja luumujen leikkaushaavoista erittyy kumivuotoa, joka on runsaampaa keväällä. Kirsikoille ja luumuille sopiva leikkausaika on heinä-elokuussa tai aikaisin kevättalvella. Tosin jos on kyse ohuiden oksien pienistä leikkauksista, niitä voi tehdä keväälläkin. Kirsikoita ja luumuja kannattaa leikata maltillisemmin kuin omenaa ja päärynää.