Oikopolut

Selaa tuotteita

Lue puurhanhoidon artikkeleita

Lue ekoasumisen artikkeleita


Etsi lähin Biolan-jälleenmyyjäsi

Jälleenmyyjähaku


Biolan Oy – pääkonttori

Käyntiosoite: Lauttakyläntie 570, 27510 Eura
Postiosoite: PL 2, 27501 Kauttua, avoinna arkisin: 8–16

Jälleenmyyjille

Tilauspalvelu: (02) 5491 666, arkisin klo 8–16,myynti@biolan.fi

Kuluttajille: 

Tuoteneuvonta puhelimitse: 0600 16999, arkisin klo 9–12 (50 senttiä minuutti + paikallisverkko tai matkapuhelumaksu)

Pensasmustikka

Pensasmustikka

Pensasmustikka tuottaa runsaasti satoa vähällä vaivalla. Marjat ovat makeita ja niitä on helppo poimia. Hyvin hoidettu mustikkapensas jaksaa tuottaa satoa jopa 20–30 vuotta.

Pensasmustikka

Pensasmustikka tuottaa runsaasti satoa vähällä vaivalla. Marjat ovat makeita ja niitä on helppo poimia. Hyvin hoidettu mustikkapensas jaksaa tuottaa satoa jopa 20–30 vuotta.

Yleistä

Pensasmustikka on pohjoisamerikkalaista alkuperää oleva uudehko viljelykasvi Suomessa. Pensasmustikka vaatii happaman kasvualustan (pH 4,5–5,5).

Meillä luonnonvaraisesti kasvavia sukulaisia sille ovat puolukoiden sukuun (Vaccinium) kuuluvat marjat kuten iso- ja pikkukarpalo, puolukka, juolukka ja mustikka.

 


Kasvuston perustaminen

Pensasmustikka viihtyy happamassa maassa

Mustikan kasvupaikan tulee olla suojaisa ja lämmin, hallanarkoja paikkoja vältetään. Pensasmustikka vaatii happaman kasvualustan (pH 4,5–5,5). Oikea pH on tärkein mustikan kasvuun ja marjantuottoon vaikuttava maaperän ominaisuus. Kotipuutarhassa kasvualustan oikea happamuus saadaan käyttämällä istutusmultana Biolan Havu- ja rodomultaa

Ennen istutusta maa puhdistetaan monivuotisista rikkakasveista. Erilaiset katteet, kuten katekangas tai Biolan Kuorikate estävät rikkakasvien kasvamisen viljelyn aikana. Katteet myös vähentävät kuivumisriskiä ja kastelutarvetta. Katekangas nopeuttaa maan lämpenemistä keväällä, kun taas orgaaniset katteet viivästyttävät maan lämpenemistä.

Paras istutusaika on kevät ja alkukesä, että kasvit ehtivät juurtua kunnolla ennen talvea. Astiataimia voi istuttaa koko kasvukauden ajan. Taimi istutetaan hiukan entistä istutuskohtaa syvemmälle ja istutuksen jälkeen taimia kastellaan runsaasti. Sopiva taimiväli on 75–100 cm. Pensasmustikka hyötyy ristipölytyksestä eli samaan riviin kannattaa istuttaa ainakin kahta eri lajiketta vuorotellen.

Kuvagalleria1

 


Hoito

Pensasmustikka on helppo hoidettava

Pensasmustikka saavuttaa parhaan satoikänsä vasta 4–5 vuoden kuluttua istutuksesta. Ensimmäisinä vuosina ei edes toivota runsaita satoja, sillä ne heikentävät taimien juurtumista ja versomista. Kun on kulunut noin 10 vuotta istutuksesta, voi pensaita alkaa varovasti leikata.

Pensaasta poistetaan vuosittain aluksi vain yksi tai kaksi vanhaa versoa, myöhemmin useampiakin. Vioittuneet, sairaat tai maahan taipuneet versot voi tietenkin poistaa jo aikaisempinakin vuosina. Leikkauksella pyritään pitämään pensas ilmavana ja tasaisen muotoisena, jotta raakileet värittyvät ja kypsyvät tasaisesti.

Hidasliukoisia lannoitteita pensasmustikalle

Pensasmustikka ei kaipaa voimakasta lannoitusta ja etenkin liikaa typpilannoitusta on vältettävä. Lannoitukseen käytetään kalkitsemattomia lannoitteita. Eloperäiset lannoitteet soveltuvat pensasmustikalle hyvin, koska niissä ravinteet ovat hidasliukoisessa muodossa ja lisäksi ne lisäävät maan humusvaroja.

Tällainen luonnonmukainen happaman maan kasveille tarkoitettu eloperäinen erikoislannoite on Biolan Havu- ja rodolannoite. Istutuksesta satoikään riittää 1 korkillinen/pensas. Satoikäisten pensaiden ravinnetarve tyydytetään 2 korkillisella Havu- ja rodolanoitetta. Lannoite annetaan keväällä, kun pensaat ovat lähteneet kasvuun.

Vuosittain pensaan juurelle kannattaa lisätä kerros uutta Biolan Havu- ja rodomultaa

Kuvagalleria2

 

Kasvinsuojelu

Pensasmustikalla ei Suomessa ole vielä havaittu pahoja tauti- tai tuholaisongelmia. Mustikan versosyöpä, Fusicoccum putrefaciens -sienen aiheuttama versotauti voi vahingoittaa mustikkaa etenkin erittäin lämpiminä vuosina. Tauti ilmenee toisen vuoden versoihin syntyvinä punertavina laikkuina, jotka suurenevat ja lopuksi kuihduttavat verson. Taudin leviämistä ehkäistään poistamalla sairastuneet versot ja hävittämällä ne polttamalla.

Jänikset, hirvet ja myyrät saattavat aiheuttaa tuhoja pensasmustikkakasvustossa. Kun taimiin alkaa tulla marjoja, ne suojataan linnuilta verkoilla. Syksyllä, kun maa on jäätynyt, pensaiden tyvialueelle kannattaa ripotella Luonnonlannoiterakeita karkottamaan myyriä. Tuhohyönteisistä lähinnä korvakärsäkkään on havaittu vahingoittavan pensasmustikkaa.


 

Lajikkeet

Osa kotimaisista lajikkeista, kuten Aino ja Alvar, tuottavat satoa itsepölyttäenkin, mutta kaikki pensasmustikat hyötyvät ristipölytyksestä. Siksi kannattaa aina istuttaa useampia lajikkeita samalle lohkolle. Ristipölytys aikaistaa marjojen kypsymistä ja lisää sadon määrää.

Aino (I-IV)
  • reheväkasvuinen, runsasversoinen, roteva
  • marjat suuria, sinisiä, makeita ja mietoaromisia
  • marjat soveltuvat erityisesti tuorekäyttöön 
  • hyvä pölyttäjä
Alvar (I-IV)
  • matalahko ja reheväkasvuinen
  • marjat suuria tai keskisuuria, tummansinisiä ja makeahkoja
  • kiinteät marjat
  • marjat soveltuvat erinomaisesti pakastukseen
Arto (I-III)
  • suuret, vaalean vahapinnan peittämät siniset marjat
  • hapokkaan aromikkaat, maukkaat marjat 
  • satoisa lajike tuorekäyttöön ja pakastukseen
  • korkea ja voimakaskasvuinen
Northblue (I-V)
  • vanha satoisa lajike 
  • marjat suuria, vähähappoisia ja makeita
  • pensas puolikorkea
  • marjat soveltuvat tuorekäyttöön ja pakastukseen
North Country (I-IV)
  • vanha satoisa lajike 
  • suuret, vaalean vahapinnan peittämät taivaansiniset marjat
  • marjat suuria, vähähappoisia ja makeita
  • pensas puolikorkea
  • marjat soveltuvat tuorekäyttöön ja pakastukseen
Kuvagalleria3
 

Lue lisää aiheista