Näin huussituristin ominaisuudessa on aina hienoa päästä kentälle ja nähdä käytännössä, millä mallilla sanitaatioasiat todella ovat. UniWash-hankkeen kohdekoulut sijaitsevat Pohjois-Ugandassa, Acholimaassa, Gulun ympäristössä. Alueella on käyty sisällissotia, siirretty väestöä leireille sotien jaloista ja tällä hetkellä vastaanotetaan Etelä-Sudanin pakolaisia.

Kouluja on paljon ja oppilaita tyypillisesti noin tuhat per koulu. Yleensä vain ylin luokka-aste asuu kouluissa, muut koululaiset käyvät koulua kotoaan. Käymälöitä on kouluissa keskimäärin 3 tytöille, 3 pojille. Käytännössä kaikki käymälät ovat kuopan päälle rakennettuja koppeja, jotka hylätään, kun kuoppa täyttyy. Niissäkin paikoissa, joissa on rakennettu säiliöllinen, tyhjennettävä käymälä, tyhjennystä ei hoideta, koska palvelua ei ole tai se on liian kallista.

Käsienpesumahdollisuuksia ei juuri ole: joko säiliö puuttuu, vettä ei ole tai hana on rikki. Hygienian tärkeydestä opetetaan, mutta oppien toteuttaminen käytännössä on vaikeaa. Huussikoppien seinissä ”poo-art” on tavallista – kun ilman paperia kädellä pyyhkii, jonnekin se käsi pyyhitään.

Hankkeen tässä vaiheessa päästiin testaamaan käytännössä käsienpesuhanojen prototyyppejä. Tietyille kouluille jaettiin hanalliset säiliöt ja niitä sekä kontrollikouluja seurattiin muutaman viikon ajan. Tarkoitus oli paitsi testata hanan kestävyyttä ja käyttöä myös havainnoida koululaisten käsienpesurutiineja.

Kentällä kiertäessään huomaa myös sen, että hienot, muualla mietityt innovaatiot saattavat olla liian teknisiä tai vaatia käyttö- ja huolto-osaamista, jota ei paikallisilta löydy. Kurja oli nähdä siistin ja fiksun biokaasukäymälän olevan jo toista vuotta käynnistämättä, kun ”joku letku on varmaan poikki” eli kukaan ei ole osannut käymälää käyttää. Hankkeen puitteissa testatun käsienpesuhanan asennuksessa havaittiin, että sopivia työkaluja ei kouluista löytynyt, ei edes tavallista ruuvimeisseliä.

Kenttämatkan mielenkiintoisimpia kohteita oli erään kohdekoulun naapurissa sijaitseva maatila, jossa viljelijä käytti lannoitukseen oman perheensä kompostoitua käymäläjätettä. Kunnon lannoitteella arvokkaat puiden taimet kasvoivat myyntikokoon nopeammin ja terveempinä kuin aikaisemmin. Puhdasta tuloa kakasta siis!

• Lue Biolanin mediatiedotteesta hallituksen puheenjohtaja Pekka Kariniemen mietteet UniWash-yhteistyöstä.

 

Hannamaija Fontell