Taimikasvatus on keino pidentää kasvukautta. Suomen kesä on niin lyhyt, etteivät kaikki meillä viljeltävät vihannekset ehtisi tuottaa satoa tai kukat kukkia ennen pakkasia, ellei taimia esikasvatettaisi sisällä.

Valoisa ikkunalauta sopii hyvin taimikasvatuspaikaksi. Maaliskuussa on aika kylvää pitkää taimikasvatusaikaa vaativat kasvit. Nopeakasvuisten vihannesten kylvö jätetään toukokuun alkuun, etteivät taimet ehtisi venyä sisällä liikaa.

 

Siementen kylvö

Multa kannattaa kostuttaa ennen kylvöä esimerkiksi pesuvadissa. Sopiva vesimäärä on noin 1 dl vettä/multalitra.

Kylvöastian on oltava puhdas ja sellainen, että ylimääräinen kasteluvesi pääsee valumaan pois. Ruukku tai lokerikko täytetään hienojakoisella, hiekansekaisella Kylvö- ja taimimullalla, johon on lisätty arvokkaita hyötymikrobeja.

Jos tiedät olevasi runsaskätinen kastelija, valitse kylvöihin elävästä rahkasammaleesta valmistettu Biolan Kasvusammal. Se pystyy varastoimaan vettä, mutta säilyttää silti juurille välttämättömän ilmatilan. Taimikasvatusvaiheessa yleisin virhe on tukehduttaa taimien juuret liikakastelun seurauksena. Kun astian pohjassa on reikä ylimääräisen veden poistumista varten, Kasvusammal säilyttää märkänäkin riittävän ilmavuuden. Kasvusammaleeseen ei myöskään muodostu hometta samaan tapaan kuin multiin, mikä on valtti taimikasvatuksessa.

Mullan pinta tasoitetaan ennen kylvöä. Aivan pienet siemenet on helpointa kylvää hajakylvönä. Kylvös peitetään siemenen paksuisella multa- tai hiekkakerroksella ja kylvöksen päälle laitetaan lasilevy tai läpinäkyvä muovikalvo tasaamaan kosteutta.

 

 

Jotkut lajit itävät valossa, joten siemenet jätetään mullan pinnalle. Tällaisia kasveja ovat muun muassa ahkeraliisa, bellis, heliotrooppi, keijunmekko, koristetupakka ja lobelia.

Taimettumisen jälkeen tarkkaillaan, ettei lämpötila nouse liikaa lasin tai muovin alla. Kate poistetaan aurinkoisina päivinä - tai ainakin huolehditaan tuuletuksesta.

Kurkun, kurpitsojen ja sokerimaissin taimikasvatus aloitetaan toukokuun alussa. Kaikkien näiden vihannesten siemenet ovat niin suuria, että ne voidaan kylvää yksittäin ruukkuihin. Kylvöksiä hoidetaan samalla tavalla kuin hajakylvöjäkin, mutta useimmiten taimet voivat kasvaa samassa kylvöruukussa koko taimikasvatuksen ajan.

 

Esikasvatettavien lajien kylvöajat

 

Pikkutaimien koulinta eli ruukutus

Hajakylvönä lisätyt taimet istutetaan omiin ruukkuihinsa, kun niissä on ensimmäiset kasvulehdet. Kasvualustana ruukutusvaiheessa käytetään joko Kasvusammalta, Kylvö- ja taimimultaa tai Biolan Turvemultaa. Myös lokerikkoihin tai pieniin ruukkuihin kylvetyt taimet istutetaan taimikasvatuksen edetessä suurempiin ruukkuihin.

 

Lannoitus taimikasvatuksen aikana

Kun taimet ovat juurtuneet koulinnan jälkeen, on aika aloittaa lisälannoitus. Lannoittamiseen soveltuu joko kasteluveteen lisättävä Biolan Kastelulannoite tai ruukkuun sijoitettava varastolannoite. Varastolannoitteeksi soveltuvat vain hidasliukoiset lannoitteet. Luonnonmukainen varastolannoitus saadaan käyttämällä Biolan Yrtti- ja taimilannoitetta, Biolan Kanankakkaa tai Biolan Yrttilannos-puikkoja.

Taimikasvatusruukun reunaan tehdään pohjaan asti ulottuva kolo, johon lannospuikko työnnetään tai lannoiterakeet annostellaan. Yhteen 5 dl ruukkuunlisätään 1–2 lannospuikkoa tai 0,4 dl lannoiterakeita.

Lannoitteen päälle laitetaan ohut kerros multaa, jotta se ei houkuttele hyönteisiä. Tästä varastolannoitteesta liukenee ravinteita koko taimikasvatuksen ajan ja taimen kasteluun riittääkin pelkkä vesi.

Taimien alalehtien kellastuminen on selvä merkki lisälannoitustarpeesta.