koristekasvit - Perennat - Biolan

Oikopolut

Selaa tuotteita

Lue puurhanhoidon artikkeleita

Lue ekoasumisen artikkeleita


Etsi lähin Biolan-jälleenmyyjäsi

Jälleenmyyjähaku


Biolan Oy – pääkonttori

Käyntiosoite: Lauttakyläntie 570, 27510 Eura
Postiosoite: PL 2, 27501 Kauttua, avoinna arkisin: 8–16

Jälleenmyyjille

Tilauspalvelu: (02) 5491 666, arkisin klo 8–16,myynti@biolan.fi

Kuluttajille: 

Tuoteneuvonta puhelimitse: 0600 16999, arkisin klo 9–12 (50 senttiä minuutti + paikallisverkko tai matkapuhelumaksu)

Perennat

Perennat

Perennat ovat monivuotisia ruohovartisia koristekasveja, joiden kasvupaikkavaatimukset vaihtelevat paljon. Osa lajeista on sopeutunut elämään kuivissa ja paahteisissa kivikkopuutarhoissa ja osa vaatii syvämultaisen ja ravinteikkaan kasvualustan.Perennat ovat monivuotisia ruohovartisia koristekasveja. Perennoja voidaan jakaa ja istuttaa sekä keväällä että syksyllä.

Perennat

Perennat ovat monivuotisia ruohovartisia koristekasveja, joiden kasvupaikkavaatimukset vaihtelevat paljon. Osa lajeista on sopeutunut elämään kuivissa ja paahteisissa kivikkopuutarhoissa ja osa vaatii syvämultaisen ja ravinteikkaan kasvualustan.Perennat ovat monivuotisia ruohovartisia koristekasveja. Perennoja voidaan jakaa ja istuttaa sekä keväällä että syksyllä.

 

Kasvivalikoimaa suunniteltaessa huomioidaan kunkin kasvin erityisvaatimukset. Varjoisesta pihasta ei saa aurinkoista, mutta savisesta kukkapenkistä saa uudella mullalla ja maanparannustoimenpiteillä hyvän kasvualustan perennoille.

 


 

Kasvuston perustaminen

Perennoja voidaan jakaa ja istuttaa sekä keväällä että syksyllä. Astiataimia voidaan istuttaa koko kasvukauden ajan, mutta keskikesän istutuksia on kasteltava säännöllisesti.

Perennapenkki kalkitaan perustamisvaiheessa. Useimmat perennat viihtyvät, kun pH on noin 6,5.

Penkki muotoillaan niin, ettei vesi jää seisomaan taimien tyvelle. Kasvualustan syvyys vaihtelee lajeittain: Suurilla perennoilla kasvualustan syvyys tulisi olla vähintään 50 senttiä, keskikokoisilla ja matalajuurisilla lajeilla 30–40 senttiä, kun taas kivikko- ja reunaperennoille riittää 10–20 sentin multakerros.

Istutettavat kasvit kastellaan hyvin ennen istutusta. Astiassa kasvaneista taimista poistetaan ruukku, mutta juuripaakkua ei rikota. Taimet istutetaan siten, että juuripaakku ei jää näkyviin, vaan sen päälle tulee 1–2 sentin kerros multaa.

Taimet tiivistetään kasvualustaansa kastelemalla ne istutuksen jälkeen runsaalla vedellä. Vettä käytetään 5 litraa tainta kohti. Kastelun jälkeen multaa lisätään sen verran, etteivät kasvien juuripaakut jää näkyviin.


 

Hoito kasvukaudella

Lumen alta paljastuvaan kukkapenkkiin jääneet kuivat lehdet saa jättää haravoimatta. Myös kukkapenkissä talven törröttäneet kuivat kukkavarret voi silputa kasvien tyvelle. Madot ja muut pieneliöt hajottavat kuivuneet kasvinosat humukseksi. Kukkapenkkiin jätettyjen kuivien kasvijätteen hajoamista voi nopeuttaa ripottelemalla niiden päälle typpipitoista lannoitetta. Biolan Puutarhan Kevätlannoite ja Biolan Luonnonlannoite soveltuvat perennojen lannoitukseen.

Lannoituksen jälkeen kukkapenkin pinnalle levitetään vielä ohut kerros Biolan Mustaa Multaa tai kompostia katteeksi. Näin istutusalue on kerralla siisti ja maahan saadaan uutta humusta. 

Kerran kuukaudessa annettu merileväruiskutus parantaa kasvien vastustuskykyä mm. kuivuutta ja kasvitauteja vastaan. Härmäalttiille perennoille, esimerkiksi syysleimulle, merileväruiskutuksia annetaan säännöllisesti.

Elokuussa perennat lannoitetaan Biolan Syksyn PK-lannoitteella.

Syksyllä perennojen kuihtuneet lehdet ja varret voi jättää leikkaamatta. Tavallisimmat perennat eivät talvisuojausta tarvitse, mutta kivikkokasvit, ikivihreät perennat ja nuoret taimet hyötyvät suojauksesta. Kevätkylmälle herkkiä ovat särkynytsydän, marskinlilja, kuningaslilja ja valeangervo. Hyvä suoja pakkasta ja kuivattavaa kevätaurinkoa vastaan on Biolan Puutarhan Talvisuoja.  

Kuvagalleria1

 

Perennoja aurinkoon ja varjoon

Useimmat perennat viihtyvät puolivarjoisalla paikalla. Puolivarjolla tarkoitetaan kasvupaikkaa, joka on osan päivästä kasvuston tai rakennuksen varjossa. Osa lajeista selviytyy myös täydessä auringossa esimerkiksi eteläseinustalla. Tällaisten kasvien lehdet ovat yleensä joko pienet, paksut, vaha- tai nukkapeitteiset, että kasvi haihduttaisi mahdollisimman vähän vettä. Sen sijaan varjossa viihtyvien lajien lehdet ovat pääsääntöisesti ohuita ja suuria, että ne pyydystävät mahdollisimman paljon valoa.

 

Paahteeseen Varjoon

helminukkajäkkärä  

arovuokko  

kultahelokki  

kevätkaihonkukka  

mehitähdet  

jouluruusu   

mirrinminttu  

kevätpikkusydän

sammalleimu  

kuunliljat  

sulkaneilikka  

särkynytsydän  

unikot  

ukonkello  

 

 


Lue lisää aiheista