Usein sanotaan, että ensimmäinen työpäivä loman jälkeen on raskas. Töistä ei millään meinaa saada otetta ja mieli on maassa, kun arkinen aherrus on taas aloitettava. Oman kesälomani jälkeen, ensimmäisen työpäiväni kääntyessä jo iltaan, pohdiskelin mennyttä päivää.

Heti aamulla sain soiton asiakkaalta: ”Onpa kiva, kun olet taas töissä! Miten loma meni?”

Puoliltapäivin konttorilla kahvijonossa työkaveri tervehti minua iloisesti: ”Sua ei olekaan näkynyt hetkeen. Kiva nähdä sut taas, kun sä aina hymyilet.”

Työpäivän jälkeen kaupan pullonpalautusautomaatilla edessäni seisova herrasmies päästi minut ohitseen jonossa: ”Sulla on vähemmän palautettavaa, mene sinä vaan ensin.”

Illalle olin sopinut, että ystäväni tuo minulle lainaksi oman ompelukoneensa. Hän ei kuitenkaan tuonut pelkästään pyytämääni ompelukonetta, vaan myös pienen hemmottelupaketin; suklaalevyn, uuden naistenlehden sekä kasvonaamion. ”Ajattelin tuoda sulle nämä ihan noin muuten vaan.”

Ensimmäinen lomanjälkeen työpäiväni oli siis kaiken kaikkiaan mahtava, kiitos näiden ihanien kanssaihmisten, jotka piristivät päivääni pienillä teoillaan ja sanoillaan. Yksi pieni ele voi tehdä jonkun päivästä aurinkoisemman – hymy tuntemattomalle, pieni palvelus työkaverille, suukko puolisolle...

Kehu, kiitä, huomioi.

Mitä Sinä voisit tehdä tänään?

Terveisin,

Essi